maanantai 19. syyskuuta 2016

rakennusbuumissa oleva Hollola

Kun lasketaan kaikki budjettikirjan liikevaihtona eli vuosittaisina tuloina ja menoina, omistaminen ei kannata. Ei kannata kunnostaa vanhaa, eikä ostaa edes uutta. Omistamiseen liittyy riski: tila voi homehtua ja tai  kone mennä rikki.Siksi pitää liisata elinkaarimallilla kokonaisia kouluja tai liisata tietokone kolmeksi vuodeksi. Joku muu huoltaa ja kantaa riskin tuotteesta. Vanhaa latukonetta ei enää kannata huoltaa, vaan myydä se nettihuutokaupassa, ja ehkä ostaa uusi tai ostaa palveluna muualta. Vanha teknisen varikkokin on liian kallista säilytystilaa, jolloin sen voi purkaa ja rakentaa kerrostaloja, ja myydä tarpeettoman irtaimen nettihuutokaupassa. Ajatellaan vain kuukausi- ja vuosikustannuksia: kuinka edullista on tilata palvelu muualta, jolloin joku kantaa riskin.

ensimmäiset kiinteistöt, joista luovuttiin, oli leirikeskukset, kuten Manskivi ja Laitiala. Kunnan ei kannata ylläpitää huonokuntoisia rakennuksia, joita ei voi käyttää ilman parin miljoonan remontteja. Kun mietitään kaikki korjaustarpeet, saadaan 150.000 sprinklauksen jälkeen kaikki muut remonttikustannukset tulevaisuudesta. Mietittäessä käyttökustannuksia öljykattiloineen, vesihuoltoa, todellista käyttöastetta ja todellista tarvetta on parempi myydä ne 200.000 eurolla pois. Tämän minäkin ymmärsin, että leirikeskuksena voidaan käyttää kesäaikana tyhjillään olevia kouluja, kuten Paimelan koulua, jonne saa nuorisotoimen ja muiden tahojen leirejä kesäisin järjestettyä, jos vain nuoret itse tuo makuualustat, makuupussit ja leiriytyvät lattioilla, eikä kerrossängyissä.

Kun kunta on aloittanut omaisuuden arvioinnin, niin kiinteistöjä on rakennettu vauhdilla lisää. Purkamisen kustannukset ja alaskirjaukset ovat olleet arkipäivää: kerran remontoitu rakennus ei olekaan kestänyt, vaan sisäilmaongelmaiset rakennukset on jouduttu rakentamaan uudestaan. Uudet rakennukset ovat tarkoituksenmukaisia, ja hienoja, mutta ei se poista siivouksen kustannuksia eikä liian vähäistä siivouksen määrää eikä sitä, etteikö rakennuksissa olisi ongelmia. Samoin käyttökustannukset, energiankulutus ja ilmanvaihto pitää toimia paremmin.

 Pölyämättömät uudet pintamateriaalit olisivat olleet 20 -kertaa kalliimpia kuin nyt tilatut materiaalit, niitä on saatavilla, mutta niitä ei tilata. Rakennusvirheitä on ollut liiman ja maton yhteensopimattomuus, joka on vok-yhdisteinä aiheuttanut pahoinvointia. Vaikka korjaukset tilataan laattoina niin siitä huolimatta urakoitsijat suosivat näitä liima + matto-yhdistelmiä. Kummallisia rakentajia. Samoin urakoitsijat eivät tiedä, että ontelolaattaan ei voi laittaa märkää betonia ja sulkea reikää ilman kuivatusta, jolloin paikka pitää repiä auki ja kuivattaa uudelleen. Tätä kuivatusta on tehty kaikilla työmailla Hollolassa sen jälkeen kun Salpakankaan takuukorjausten yhteydessä ongelma havaittiin. Kuivatusta tarvitsisi varmaan 10 vuoden ajalla koko maassa samalla tekniikalla rakennetut sisätilat, koska tämä on ajan tyypillinen rakennusvirhe. Eikä taatusti ole ainoa. Toinen uusi juttu on yläpohjan ongelmat ja vuodot, joita ei rakennusmääräyksissä ole kirjattu, mutta ongelmia uusissa rakennuksissa silti on.

Kunta yrittää ulkoistaa rakentamisen riskejä elinkaarihankkeilla, mutta ei se poista kokonaan kunnan vastuita. Kun palkataan kalliit sisäilmatutkimukset, niin niissä löytyy yleensä kaikenlaista yllättävää: myös sellaista, joka on normaalin sisäilman piirissä ja normaalin rakentamisen piirissä.
Joskus mietityttää, että kenen vika on se, jos oppilas tuo koirankarvaa, hajusteita tai kävelee syksyllä homeenhajuisen metsän halki, ja tuo sen sisäilmaan. Kuinka tarkkaan meillä arvioidaan sisäilma? Tai kun homekoira on löytänyt pölyä, se todetaan huonon siivouksen aiheuttamaksi.

Paras uudistus, mitä tehtiin, oli ilmastoinnin pitäminen päällä jatkuvasti kiinteistöissä. Kun sisäilma myönnetään ongelmana ja siihen reagoidaan, kaikista paras tapa huoltaa on siivota hyvin ja tuulettaa.

Nämä rakennukset ovat syöneet paljon huomiota, mutta nyt pitäisi pohtia niiden käyttökustannuksia. Vihreä energiaremontti toisi koulujen katoille aurinkopaneelit, jotta ne voitaisiin ilmastoida ja käyttää sähköä "maksutta" myös kesällä ja ylijäämän voisi myydä. Hybridituotto saadaan yhdistämällä tähän maalämpö, joka pitää talon peruslämpimänä. Lämmön talteenotto ja matalaenergiaratkaisut ovat jo nykypäivää, mutta maakaasu-aurinkoenergia on laitettavissa jokaiseen kouluun esimerkiksi Hinku-hankkeen kautta.