tiistai 31. elokuuta 2010

Folkjami

Kansantanssi vetää yhä aikuisiälläkin: kansanmusiikin tahdissa voi vanhoilla tutuilla rytmeillä löytää liikkumisen iloa ja kohottaa tai ylläpitää kuntoa. Kun bailatinossa viime vuonna sai koko ajan olla tarkkana muuttuvan rytmin kanssa, niin kansantanssi luonnistui helpommin, ainakin kun on koululaisena tanhuissa käynyt. Aikuisiän tanhuiksi Folkjamia ei voi kutsua, kun paria ei tarvita, ehkä sitten "suomalaista zumbaa". Rytmitkin on uudistuneet, haikeaa tai tulista löytyi, aivan kuten nykypäivän kansantansseista.

Jotain uutta siis on hollolalaisilla Mateilla ja Maijoilla vielä maailmalle tarjottavana, kun ensimmäisen kerran yleisölle tarjotaan folkjamitunteja! Ei tarvitse vain kuskata lapsia tanhuihin, vaan voi itsekin käydä nauttimassa rytmistä.

perjantai 27. elokuuta 2010

Mietteitä paria päivää ennen kuntaliitosäänestystä...

Kun Hollolassa 48 prosenttia on käyttänyt äänioikeutensa, ja äänestyspäivä alkaa häämöttää, niin Soininvaara vihjaa jo maakäytävistä. Aivan kuin hän olisi ennustaja, joka tietää, että kuntalaisetkin tulevat äänestämään kuntaliitosta vastaan. Silti Hämeen hitaat ei pysy Soininvaaran perässä, kun yhdistymissopimuksen jälkeen alkaa tulla vihjeitä siitä, mitä oikeasti yhdentymishallituksessa tullaan keskustelemaan. Kun on luvattu kehittää vanhankin radan vartta Kärkölään, niin Soininvaara taitaa pelätä, että Hollola ei sitä yksin tee. Väärin, kyllä Hollolan intresseissä on kehittää Nostavaa ja sen yhteyksiä ja myös Herralan kylää.

Tiesimme kyllä Hollolassa, että valtion selvitysmies voi määrätä kuntaliitoskansanäänestyksen ja sen tuloksena ehdottaa Hollolalle, että kunnan pitäisi liittyä Uusikunta-hankkeeseen, jos joku sen takana oleva kunta ei pääse muuten liittymään lahteen. Kansanäänestys on vieläkin käynnissä, ja se ei ole kuntaliitosselvittäjän ansiota, vaan se on syntynyt kuntalaisten omasta aloitteesta. Sen sijaan maakaistaiden luovutuksesta ei ole puhuttu viitaten siihen, että yhdentymislaki on muuttumassa. Esiselvitysvaiheessa piirreltiin lähinnä vitsinä vesireittejä Padasjoelta Lahteen Etelä-Suomen Sanomien karttojen visioimina, ja keskustelu on jäänyt siihen. Onhan Hollolallakin Vesikansa, joka on saanut kehittyä omana "kultahammasrannikkona", kuten joskus leikkisästi Taarasti asiasta mainitsi, eikä Vesikansalla ole ollut minkäänlaista maayhteyttä "maakansaan", vaikka kuuluukin Hollolaan. Silti vesikansalaiset ovat olleet tyytyväisiä palveluihinsa, ja lähidemokratiaa on kehitetty ensimmäisenä juuri Vesikansassa, ennen kuin muuallakin Hollolassa herättiin ja luotiin oma alueneuvostojärjestelmä.

Sen sijaan Miekkiö-Herrala-Nostava-suuntaisen maakaistaleen luovutus, jossa on raskas infra (Helsingin vanha ja uusi rata ja moottoritie) ja suuret kehitysnäkymät, on aivan eri asia. Jos Kouvolan liitoksessa laskettiin hintaa yhdistyvissä kunnissa infrallekin, jotta saatiin negatiiviset talousluvut näyttämään positiiviselta, niin lasku tästä maakaistaleen luovutuksesta on niin suuri, että Hollola ruokkii sillä kuntalaisensa hyvin pitkän aikaa. Koska tällaisia rahoja ei ole velkaisilla kunnilla, edes Lahdella, niin asia voidaan unohtaa: ellei tietenkin Lahti luovuta valmista infraa ja anna Pirttiharjusta, Riihelästä ja Okeroisista maa-alueita ja asukkaita läheltä meidän kuntakeskuksta, jotta Hollolan kuntakeskus voisi aidosti laajentua kohti Lahtea kehityskäytävää pitkin, kuten Soininvaaralta olemme oppineet.

Yhtä ihmettelen. Silloin kun puhuttiin aidosti kuntaliitosneuvotteluista, niin luvattiin kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista asiaa, mutta kun Hollolassa uhkaa puntit - tosin niukasti - käydä kuntaliitosta vastaan, niin kaivetaan kovat otteet esille. Lahden kaupunginjohtaja Myllyvirtakin tekee linjakkaampaa politiikkaa, kun lupasi tehdä esityksen lähidemokratian parantamiseksi Lahdessa - ensimmäinen asia, jonka olen kuullut oikeasti Uusikunta-hankkeen tuomaksi uudistukseksi Lahdessa ja sellaisia asioita olisin toivonut Lahdesta viestittävän jo aiemmin. Toinen, joka olisi kannatettava asia uusikunta-hankkeen selvittelyissä, on käyttäjädemokratian lisäys: tällä hetkellä ainoa asiakkaita mittaava muoto terveydenhuollossa on "valituksen määrän vähentäminen", mikä ei ole vielä käyttäjädemokratiaa.

Yhdistymissopimuksen sitovuustaso päättyy käytännössä vuoteen 2015, eli kaksi vuotta yhdistymisen jälkeen, jolloin lähidemokratia saatettaisiin karsia. Palvelujen tehostamista on varmaan tehty jo ennen sitä, koska veroprosentti ei anna mitään kasvunvaraa, vaan vaatii 0,5 % tuottavuutta ja palkat pitää samaan aikaan hilata ylöspäin keskiarvopalkkoihin. Pessimistisimpinä näkemyksinä näemme Hollolassa, että kun luvataan yhdistymissopimuksessa säilyttää vain yksi peruskoulu vuoteen 2015 asti, niin meidän kymmenestä varhaiskasvatuksen yksiköstä osa todetaan turhiksi, ja kuskataan päivähoidon tarvitsijat ja oppilaat sekä erityisoppilaat suoraan Lahteen, jossa korjattavissa kouluissa on vielä tilaa tilaa. Kunnantalon myynnistäkin tulee vähän rahoja, kun sijoitetaan meidän henkilöstö johonkin edullisempaan paikkaan. Eli alhaisella veroprosentillakin on oma hintansa, kun ei se itsestään alene.

Kuten Soininvaara on sanonut, Hollolalle ei ole mitään pakkoa liittyä. Tällä hetkellä meillä on vain yhdensorttinen päätösesitys, mutta aidosti Hollolalla on mahdollisuus funtsia, että mikä on parasta: kuntaliitos pienemmällä porukalla jonkun naapureista kanssa, Uusikunta vai säilyä itsenäisenä. Erilaisia yhteistyökuvioita voidaan viritellä myös ilman kuntaliitosta. Eri kuntien kanssa yhteiset lautakunnat, osakeyhtiöt, kuntayhtymät ja liikelaitokset kielivät siitä, että Hollola hoitaa perustehtävänsä taloudellisesti ja tehokkaasti ja hyvin yhteistyökykyisesti muiden kuntien kanssa pyrkien säilyttämään silti osan päätösvallasta kuntalaisten ja kunnan käsissä.
Kuntassa on aiemmin lähdetty virittelemään strategiaksi maakunnan kokoista yhtä kuntaa (mielestäni maakuntavaltuustokuntaa, jossa osa päätösvallasta kuuluisi peruskunnalle, ja yhteisistä isoista asioista päätetään lakisääteisessä maakuntavaltuustossa), mutta nykyinen strategia lähtee perusajatuksesta : Hollola on. Katsotaan, pitääkö kunnan valtuustoseminaarin linjaus loppuun asti.