keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Ympäristövero ydinjätteelle!

Ydinvoima mielletään edulliseksi, mutta se ole sitä: rakentaminen maksaa sekä energiayhtiöille että yhteiskunnalle ja tavallisille ihmisille. Ydinvoima on radioaktiivista, ja yksikin inhimillinen erehdys aiheuttaa peruuttamattoman onnettomuuden. Ydinvoiman vuoksi joudutaan pilaamaan ympäristöä ja louhimaan uusiutumatonta energiaa, uraania. Ydinjätteen loppusijoitus ei ole ongelmatonta. Opiskeluaikanani kansainvälisen politiikan luennoilla parikymmentä vuotta sitten pohdittiin, kuinka kehittyneet länsimaat vei ydinjätteen esimerkiksi kommunistisiin maihin, esimerkiksi Itä-Eurooppaan tai kehitysmaihin, koska valtiot tarvitsivat rahaa. Nyt Suomi vapaaehtoisesti ottaa peruskallioonsa huomattavan määrän ydinjätettä. Koska Suomi todennäköisesti tuottaa energiaa enemmän kuin kuluttaa, siitä tulee myös ydinenergian halpavientimaa. Hyötyä tulevasta sähköviennistä ei saa Suomen valtio, vaan energiayhtiöt.
Jotta harhakuva halvasta ydinvoimasta korjaantuisi, niin tulen ehdottamaan tuntuvaa haittaveroa ydinjätteelle, jotta Suomen valtio voisi saada edes jonkinverran korvausta ympäristön pilaantumisesta ja turvallisuusriskeistä! Vertailun vuoksi Lahti energian maksaa ympäristöveroja puolet kivihiilen hinnasta, mutta ydinvoiman käytöstä ei peritä ympäristöveroa - vielä.
Risupaketti lähtee oikeasta perusajatuksesta, mutta puun käyttö vain energiantuotannossa on tuhlausta. On myös turha kuvitella, että ydinvoimaan liittyvä risupaketti olisi puhtaasti "kokoomuksen lahja keskustalle lehmänkaupoista": "risupaketti" on myös EU:n velvoittama. Uusiutuvia energialähteitä on suosittava. Jatkossa EU:n tulee tukea jatkossa enemmän uusiutuvaa energiaa ja sen tutkimusta, ja ehdotan, että maataloustukien lisäksi voisi maksaa ympäristötukea esimerkiksi biolantaenergialaitosten kehittämiseksi maaseudulle ruoantuontannon lisäksi ja tukea ympäristötutkimusta, puhtaamman ruoan tuotantoa ja tuotekehittelyä.

tiistai 8. kesäkuuta 2010

omenapuiden istutusta ja läksiäisiä

Omenapuiden istutuspuuhiin päästiin, kun mieheni vaihtaa rehtorin virkaa Lammilta Orimattilaan: kylien lahjat ovat pysyviä. Kukkaloistoa, kirjoja, tauluja, käyttölahjoja ja koriste-esineitä sekä lahjakortteja toki löytyi, samoin amppeleita, onhan 13 vuotta yläkoulun rehtorina pitkä työrupeama maalaiskunnassa. Olo tuntui hieman tyhjältä, paljon yhteisiä muistoja, juhlia ja retkiä lammilaisten opettajien ja hämeenlinnalaisten virkamiesten kanssa on tullut vietettyä.

Kesälomalla päästiin kääntämään Ollin kanssa maata: se, mikä näyttää nurmikolta, on itse asiassa kaikkea muuta : kukkapenkin viereinen nurmikko osoittautui pensaikon kotipaikaksi, ja kaivamme innolla juurakkoa ylös. Toinen omenapuu löysi paikan keskeltä vuorenkilpiä, jotka olisi pitänyt joka tapauksessa siirtää, ja kirsikkapuu pääsi helpoimpaan paikkaan eli entisen kompostin paikalle pehmeään multaan.

Parasta puiden istutusinnossa on se, että meidän ensimmäiset tontin rajoille jättämät vaahteran ja koivunalut ovat reilussa kymmenessä vuodessa kasvaneet niin vahvoiksi, että niihin sai ensimmäistä kertaa lapsille laitettua riippumaton. Kolmesta kuusesta ei ole enää jäljellä kuin yksi iso, joka on kaikkien lasten paras kiipeilyteline. Pienestä taimesta istutetut tammet ovat nyt jo komeita, ja odotamme, ja sireenitkin tuntuu pieniltä niiden rinnalla.

tiistai 1. kesäkuuta 2010

puoluekokoustunnelmista

Puoluekokouksessa pääsi jälleen tuulettamaan ajatuksia, kun käytiin läpi muutosesityksiä puolueohjelmasta. Se ohjelma, joka nyt tehtiin, on yhdistelmä uutta ja vanhaa, historiaa ja tulevaisuutta, mitä muuta voi odottaa Relanderin vetämältä tiimiltä.. puheissa kaivattiin yhä meille rakkaita sloganeita, kuten aikaa ja onnellisuutta. Pahimmat väännöt käytiin vihreille tärkeistä asioista, kuten geenimanipulaatiosta, ja onko luonto on superarvo.

Vaikka äänestyksiä tehtiin Annin mukaan kahden sekunnin varoitusajalla, niin peruslinja on pysyi samana ohjelmassa. Vihreät palaavat sekä juurilleen ja samalla pystyvät olemaan soininvaaralaisittain sanottuna edellä.

Erikoisinta oli se, että jouduimme pohtimaan sääntöuudistuksen yhteydessä, mahdummeko enää muualle kuin jäähalleihin: joudumme rajoittamaan kokousedustajien määrää vähän yli 400 edustajaan. Vihreät on jatkuvasti kasvava puolue, jotka kykenee tekemään yhteistyötä Ville Niinistön mukaan monen puolueen kanssa.